Mustialan terminen kasvukausi 2019

Mustialan terminen kasvukausi on päättynyt 26.10.2019. Kasvukausi alkoi tänä keväänä 18.4, eli se oli yhteensä 192 vuorokauden mittainen. Tehoisan lämpötilan summaa kertyi tällä kaudella yhteensä 1406 °Cvrk. Vertailun vuoksi aikaisemmilta vuosilta lämpösummaa kertyi 1728 °Cvrk (2018) ja 1175 °Cvrk (2017) Jokioisten sääasemalta mitattuna. Vuonna 2018 kasvukausi alkoi 15.4 ja päättyi 23.10. Vuonna 2017 se alkoi 2.5 ja päättyi 19.10. Tämä kasvukausi oli siis pituudeltaan samaa luokkaa viime vuoden kanssa, mutta selkeästi pidempi kuin vuonna 2017.

Tehoisan lämpötilan summan vertailua kasvukausittain.

Kasvukausi 2019 oli kohtalaisen hyvä ja satotaso Mustialassa oli tavanomaisen viljelyn satojen tasoa. Lisäksi pellot olivat puhtaita ja siihen syy oli, että keväällä tuli vettä oikeaan aikaan ja silloin kasvu oli jo käynnissä, niin viljeltävä kasvi varjosti rikkakasveja, jolloin ne eivät saaneet otetta.

Kuvaaja tehoisan lämpötilan summan kertymisestä kasvukaudella 2019.

Vuorokausien keskiarvolämpötiloissa oli jonkin verran vaihtelua. Selkeät huiput löytyvät kesäkuun alusta ja puolivälistä sekä heinäkuun lopulta. Vuorokauden keskiarvolämpötilan ennätys mitattiin 28.7, jolloin se oli 24,16 °C. Kevät alkoi lämpimänä, mutta lämpötilat notkahtivat vapun aikoihin ja 3.5 vuorokauden keskiarvolämpötila oli jopa miinuksen puolella. Alkusyksy oli lämmin, mutta loppusyksy on ollut viileä.

Kuvaaja kasvukauden 2019 vuorokausien keskiarvolämpötilojen vaihteluista.

Luomuviljelyn toisen kautena Mustialan talousviljelyn sato ylitti odotukset. Satotason odotettiin laskevan, mutta tulos yllätti positiivisesti. Ensi vuonna siirrytään luomuun kokonaan. Toivotaan, että lämpösummaa kertyy sopivasti ja, että saadaan vähintään yhtä hyviä viljelytuloksia kuin tällä kasvukaudella.

Teksti ja kuvat: Jiri Luojukoski

Laitumen reunalta elokuussa

Elokuussa laitumien kasvu on hidastunut ja kuiva keskikesä on verottanut nurmien satoa.

Tänä vuonna perustettu laidunkaista näyttää tällä hetkellä harvalta ruispellolta. Ruislajike ei ollut laidunkäyttöön oikea, vaan juhannusruis-tyyppistä, joka tähkii saman kesän aikana. Jo ennen juhannusta tähkineet korret niitettiin alas, mutta edelleen ruis tähkii ja kukkii. Yleisnäkymä tuolta laidunkaistalta on aika kuivan lohduton, mutta ruohonjuuritasolla onneksi näyttää paremmalta!

Juuressa on vihreää, kun uusi laidunnurmi on lähtenyt kasvuun, apilaa on runsaasti tulossa ja yrtit ovat vahvistuneet. Kaistan alkupäässä on kuivuus verottanut kasvustoa, mutta puolen välin jälkeen kasvusto on tiheämpää ja vihreämpää.

Rotaatiolaidunkaistoilla apila on rehevää ja ruohokin on elpymässä viime aikojen sateiden ansiosta.  Lehmille maistui aamuinen ruoho!

Teksti, kuvat ja videot: Kaisa Kuoppala, Luke

Älykkään pellon pientareella

Viime torstaina Mustialassa vietettiin Luomussa vara parempi -hankkeen pellonpiennarpäivää. Yksi yhdeksästä esittelypisteistä koski viljelyn digitaalisia ratkaisuja.

Tekoäly tekee kovaa vauhtia tuloaan myös maanviljelyyn. Digitaalisten ratkaisujen perusteella saavutettua tietoa ja dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi täsmäviljelyssä ja tulevien satokausien suunnittelussa. Lupaavat jotkut palvelut jopa ennustavan kuluvan kauden sadon esimerkiksi ilmakuvien perusteella.

Valtran traktorissa on satoja sensoreita, joiden datasta osan he tarjoavat asiakkailleen ilmaiseksi (ensimmäiset kolme vuotta). Paikannusanturin perusteella voidaan tarkastella esimerkiksi lietteen syöttöä, kun ajomatka tallentuu ja piirtyy digitaaliseen karttaan. Kierros-, nopeus- ja kulutusmittareiden perusteella kuljettajan ajotapaa voidaan seurata ja kehittää sitä taloudellisemmaksi, kun anturit ovat aistimassa ja tuottamassa dataa.

Lennokit ovat yleistymässä työkäytössä ja niistä voi olla suurtakin hyötyä viljelijöille. Drooneilla saadaan ilmakuvaa, jonka perusteella voidaan arvioida esimerkiksi kasvuston ja lannoituksen tasaisuutta. Lennokin tuottamien ilmakuvien lisäksi tukena voidaan tarkastella satelliittikuvia. Pilvisellä säällä niistä tosin ei ole hyötyä. Hyvä alusta lennokkikuvien tarkasteluun ja muokkaamiseen on esimerkiksi DroneDeploy. Satelliittikuvia voi tarkastella ilmaisesta Cropsat -palvelusta.

Perinteisten työkoneiden lisäksi maatiloilla ovat yleistymässä esimerkiksi lennokit.

Sääoloja on varmasti tarkkailtu ja kirjattu säälokikirjaan maanviljelyn ohessa aina. Nykyään sääolojen seuranta ja lokin pitäminen on suhteellisen edullista ja vaivatonta. LPWAN -verkot ovat olleet kehitteillä nyt kolmisen vuotta ja kattavat tänä päivänä suurimman osan eteläisestä Suomesta. Anturin signaali ylettää yleensä pellolta tai metsästä lähimmälle tukiasemalle asti. Lämpötilaa voidaan seurata eri pinnankorkeuksien lisäksi myös maan alta eri syvyyksistä. Kasvustosta voidaan lämpötilojen lisäksi mitata esimerkiksi happamuutta, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta sekä lukuisten muiden kemiallisten aineiden pitoisuuksia. Pellonpiennarpäivässä esittelyssä oli Farmiaisti -palvelun sääasema, jonka tuottaman datan perusteella on pystytty laskemaan esimerkiksi paikallista tehoisan lämpötilan summaa.

Teksti ja kuva: Jiri Luojukoski

Tehoisa lämpötilan summa

Terminen kasvukausi katsotaan alkaneeksi, kun lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli + 5 °C. Pysyvästi tarkoittaa käytännössä sitä, että vuorokauden keskilämpötila on yhtäjaksoisesti kymmenen vuorokauden ajan yli + 5 °C. Tänä vuonna terminen kasvukausi alkoi Mustialassa 18.4. Terminen kasvukausi katsotaan vastaavasti päättyneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi alle + 5 °C. Eteläisessä Suomessa kasvukausi päättyy normaalisti lokakuun lopussa.

Tehoisan lämpötilan summan yksikkö on vuorokausiaste °Cvrk. Vuorokauden keskilämpötilasta vähennetään aina viisi astetta lämpösumman laskemiseen, joten alle + 5 °C vuorokauden keskiarvolämpötilat eivät kerrytä tehoisaa lämpösummaa, mutta eivät myöskään vähennä sitä. Summaan lasketaan aina viiden asteen ylittävä osa eli, jos vuorokauden keskiarvolämpötila olisi + 6,72 °C, lämpösummaa tuolta vuorokaudelta kertyisi 1,72 °C.

Tyypillisesti eteläisessä Suomessa lämpösummaa kertyy kasvukauden aikana yli 1 000 °Cvrk. Aivan pohjoisimmassa Suomessa jäädään normaalisti alle 600 °Cvrk. Korkein Suomessa mitattu kasvukauden lämpösumma oli viime vuonna Turun Artukaisten asemalta mitattu 1 974 °Cvrk. Vertailukohteena Jokioisten havaintoasemalta mitattuna kasvukaudella 2018 saavutettiin 1 730 °Cvrk. Viime vuosikymmenien (1981 - 2010) keskiarvolämpösumma Jokioisilla on ollut 1 320 °Cvrk.

Mustialan kampuksella on neljä säähavaintoasemaa, joista yhtä käytän tehoisan lämpötilan summan keskiarvolämpötilojen laskemisessa. Lämpötilasta saadaan dataa kymmenen minuutin välein, eli saavutettu data on huomattavasti tarkempi kuin esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen keskiarvolämpötilojen laskemiseen käytetty data, jossa käytetyt havaintohetket ovat kolmen tunnin välein.

Mustialan tehoisan lämpötilan summaan käytetty mittausasema sijaitsee aukealla ja keskeisellä paikalla.

Mustialasta laskemalla saatu tieto tehoisan lämpötilan summan kertymisestä ei juurikaan poikkea Ilmatieteen laitoksen Jokioisten säähavaintoaseman vastaavasta summasta. Esimerkiksi tähän päivään mennessä Mustialassa saavutettu lämpösumma on laskelmieni mukaan 759 °Cvrk ja Jokioisten säähavaintoaseman virallinen mittaustulos antaa summaksi 765 °Cvrk. Vertailun vuoksi esimerkkeinä Tampere - Pirkkalan säähavaintoaseman lämpösumma on 764 °Cvrk, Helsinki - Vantaalla 803 °Cvrk, Turussa 839 °Cvrk ja Utsjoki - Nuorgamilla 209 °Cvrk. Viime vuonna samaan aikaan Jokioisilla lämpösummaa oli kertynyt 882 °Cvrk ja vuonna 2017 summa oli 555 °Cvrk.

Tehoisan lämpötilan summan kertyminen Mustialassa tällä kasvukaudella 21.7.2019 mennessä

Tehoisan lämpötilasumman vertailua viime vuosilta

Vuorokausien keskiarvolämpötilat viikolla 29/2019

Kuvat ja teksti: Jiri Luojukoski

Lähde: https://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi

Rukiin oras maistui lehmille

Mustialan lehmien laitumia uudistetaan kaista kerrallaan. Nyt kokeillaan laidunnnurmen perustamista ruis suojaviljana. Ruis tuottaa nopeasti rehevän oraan ja uudistettua alaa voidaan laiduntaa kesän kuluessa.  

Laidun uudistettiin kylvämällä siihen keväällä metsäruista 60 kg/ha, ja laidunseosta 28 kg/ha. Laidunseoksessa on kuutta eri heinälajia (timotei, nurminata, englanninraiheinä, niittynurmikka, ruokonata  ja punanata), kolmea eri apilaa sekä yrttejä (heinäratamo-keltamaite-kumina-sikuri). Yrttejä seoksessa oli yhteensä 2 kg/ha. 

Ruis tuli oraalle nopeasti ja juhannukseen mennessä lehtevä oras oli jo laidunasteella. Oras oli tosi tiheää, pensasmaista. Rukiin korsi oli selvästi kasvanut jo kesäkuun puolessa välissä ja juhannuksen aatonaattona 20.6., kun kaistalta otettiin ensimmäiset kasvustonäytteet, tähkät olivat paikoin kokonaan esillä. Kasvusto ei kuitenkaan näyttänyt tavalliselta ruispellolta koska tähkiä oli niin harvassa. Pensomisen takia jokaisen korren ympärillä oli runsaasti rehevää orasta.

Yrttejä kasvoi harvakseltaan, mutta kuitenkin selvästi näkyvissä. Silmämääräisesti eniten oli sikuria. Keltamaite oli pientä ja hentoa vielä ja kuminaa löytyi aika vähän. Heinäratamo oli hyvässä kasvussa.

Hennon vaaleanvihreät sikurintaimet erottuvat hyvin.

Lehmät pääsivät uudistetulle laidunkaistalle saman tien, kun kasvustonäyte oli saatu otettua. Lehmät katselivat ensin ihmeissään kun ensimmäisen kaistan veräjä olikin auki, mutta syvän vihreä ruoho houkutti ne pian uudelle kaistalle. Nuoriso-osasto eli tiineet hiehot laukkasivat iloisina heti kaistan toiseen päähän ja muutama vanhempikin lehmä innostui loikkimaan.

Lehmät  rouskuttivat ruista kätevästi kiertäen korret ja keskittyen mehevän oraan syömiseen. Oli suuri ilo tutkijalle katsella miten rehu maittoi lehmille! Seuraavana aamuna lehmät olisivat mielellään menneet toisenkin kerran ruislohkolle, mutta rotaatio jatkui toiselta kaistalta.

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Mustialan mittausteknologiat

Hamk Mustialan ympäristöön on tänä keväänä toimitettu Farmiaisti mittalaitteet ja palvelut, joiden avulla voidaan valvoa esimerkiksi kasvustoa, maaperää, olosuhteita, säätä sekä siilojen ja lietelanta-altaan tilavuutta. Laitteet ja palvelut on toimittanut Datasense Oy, joka on keskittynyt vaativien olosuhteiden analytiikka- ja IoT-ratkaisuihin. Farmiaistin kanssa yhteistyössä ovat Mustialan ja Datasensen lisäksi Toivon tila ja Digita Oy. Mittareiden keräämä data menee suoraan pilvipalveluun ja sitä voidaan tarkkailla selaimella tai mobiililaitteella.

Olosuhdemittaukset ovat tärkeitä viljelykasvien ja varastoinnin tuottavuuden ja riskien hallinnan kannalta ja saatua dataa voidaan hyödyntää tulevien kasvukausien suunnitelmia tehdessä ja mittalaitteet oppivat jatkuvasti aistimastaan. Laitteiden akunkesto on Digitan LoRaWAN -verkossa erittäin pitkä. Teholähteenä voi toimia esimerkiksi aurinkokenno.

Saavutetun datan perusteella voidaan laskea vaikka kasvukauden tehoisaa lämpösummaa, jota olen itse tämän kasvukauden ajan tehnyt. Tehoisa lämpötilan summa saadaan laskemalla vuorokausien keskilämpötilat. Lämpötilasta vähennetään viisi astetta, joten alle viiden asteen vuorikausikeskiarvon päiviä ei laskelmissa oteta huomioon. Kasvukausi katsotaan alkaneen, kun vuorokausikeskiarvo on kymmenen vuorokauden ajan yli viisi astetta. Mustialan kasvukausi alkoi tänä keväänä 18.4 ja näin juhannuksen alla tehoisaa lämpösummaa on kertynyt 437 °Cvrk.

Kuvassa näemme mittausaseman, jonka keräämän datan avulla tehoisaa lämpösummaa on laskettu.

Tällä viikolla olemme asentaneet ja kalibroineet mittalaitteet myös siiloihin ja lietelanta-altaisiin. Siilovaaka-anturit asennetaan siilon tukijalkoihin. Palvelun avulla voidaan seurata raaka-aineen painoa esimerkiksi mobiililaitteen näytöltä ja sillä voidaan saavuttaa esimerkiksi ennuste jäljellä olevasta työ- ja ruokinta-ajasta sekä hälytykset rehun täydennystarpeesta.

Kuvassa siilovaaka-antureiden asennus.

Lietelanta-altaiden mittalaitteilla saavutetaan reaaliaikaista dataa altaan tilavuudesta. palvelun avulla voidaan esimerkiksi optimoida kulutusta. Farmiaistin portaalista voidaan samanaikaisesti seurata kaikkien mittausasemien toimintaa.

Lietelanta-altaan mittalaitteen asennus.

Teksti ja kuvat: Jiri Luojukoski

Mustialan kasvustot

Kuluvan kasvukauden kevät antoi varsin suotuisat olosuhteet kasveille. Tämän voi havaita myös katsellessa peltoja, niin auton ikkunasta, kuin sitten pellolla kävellessäkin. Katsoessamme peltoja ylhäältä, näyttävät ne aina, siis ihan aina, huonommilta kuin maasta katsottaessa. Toisaalta huonompi sanan voisi korvata todenmukaisemmalta, koska ilmakuva ei valehtele.

Jo tavallisella ilmakuvalla saa hyvän käsityksen kasvustosta, niin kasvuston tasaisuudesta kuin kylvövirheistäkin.

Hankkeemme viljojen lajikekoeruudut kuvattuna tavallisena värikuvana 3.6.19. Tässä vaiheessa näkyy jotenkin eri lajit. Kuusi alinta riviä ovat kevätvehnää, seuraavat kuusi ohraa ja kaurat seuraavat kuusi, ennen ylinnä olevia seosviljoja. Lajikkeissa erot näkyvät selvemmin.

Sama alue 14.6. kuvattuna. Tässä vaiheessa eri viljalajit näkyvät selvemmin riveinä. Myös lajikkeiden erot ja tietenkin eri kohtien kasvuolosuhteet tulevat selvemmin esille.

Tavallisesta RGB-kuvasta tehty VARI analysoitu kuva, josta näkyy kasvustossa olevan vihreän värin määrä. Tavallaan kuvaa pitäisi ottaa aina yhdestä kasvilajin pellosta kerrallaan, jotta joka kohta olisi verrattavissa keskenään. Punaiset kohdat ovat paljasta maata tai selvästi heikompaa kasvustoa. Tässä kuvassa ne ovat käytäviä. Vaikka koeruudut ovat lähes kaikki eri lajia ja lajiketta, niin silti ne mahtuvat samaan "skaalaan" eli kaikissa on "yhtä hyviä" kohtia. 

Näitä kuvia tullaan ottamaan pitkin kasvukautta ja verrataan sitten puintien jälkeen satomääriin. Sitten nähdään missä vaiheessa parhaat ruudut näkyvät jo kasvukauden aikana. 

Mutta mikä lajike on mikin ruutu? Tai minkä lajikkeen ruutu on nyt vihrein? Kannattaa tulla paikan päälle Mustialaan katsomaan niitä tarkemmin, joko omatoimisesti tai sitten 8.8. pidettävään tilaisuuteen.

Kuvat tuotettu Dronedeploy ohjelmalla.

Teksti ja kuvat: Timo Teinilä

Kasvustonäytteet laitumelta

Luomussa vara parempi -hankkeessa yksi havainnoitava asia on lehmien laiduntamisen onnistuminen automaattilypsyssä. Mustialan lehmillä kokeillaan tänä kesänä rotaatiolaidunnusta, joka tarkoittaa sitä että iso laidunlohko on jaettu pienempiin lohkoihin. Lehmät menevät joka päivä uudelle lohkolle, jonka pitäisi innostaa niitä syömään laidunruohoa enemmän ja tarkemmin. 

Laitumen rehuarvoja ja satoa mitataan kesän mittaan otettavien kasvustonäytteiden avulla. Näytteet otetaan 0.5*0.5 m kehikon avulla neljästä eri kohdasta lohkolta aamulla ennen kuin lehmät pääsevät laitumelle ja illalla kun ne tulevat sisälle. Näissä kuvissa otetaan laidunnäytteitä ensimmäisen kerran 29.5.2019 aamulla.

Kehikko asetetaan melkein satunnaisesti nurmikasvustoon. Melkein satunnaisesti tarkoittaa sitä, että näyte otetaan kohdasta, joka edustaa ympäröivää kasvustoa. Eli ei oteta näytettä parhaasta kohdasta eikä huonoimmasta kuten aukkopaikoista. Kehikko asetellaan kasvustoon niin, että se sisälle kasvavat kehikon alle jääneet korret käännellään sisäpuolelle.

Ruoho leikataan saksilla tiettyyn sänkikorkeuteen (esim. 5 cm), jota noudatetaan jokaisessa näytteenotossa. Laidunruohossa näin matala sängen korkeus ei kuvaa suoraan lehmän syömisen jälkeistä tilannetta sillä laiduntamisen jälkeen kasvusto jää yli 10 cm mittaiseksi.

Laidunlohkot Mustialassa ovat pitkiä. Kasvusto oli rehevämpää ja korkeampaa alkupäästä eli navetan puoleisessa päässä. Kasvusto oli pisimmillään lohkon alkupäässä yli 30 cm korkeaa ja loppupäässä alle 20 cm. 

Kaikki neljä kehikon alaa laidunruohoa kerättiin samaan pussiin, joka navetalla punnittiin. Tuorenäytteen paino oli 0.760 kg/m² joka tekee hehtaaria kohti 7600 kg tuoresatoa ja 1490 kg kuiva-ainetta hehtaarilta, kun kuiva-ainepitoisuus oli 196 g/kg. Keskimääräinen kasvuston korkeus oli 25 cm. 

Punnituksen jälkeen kasvustonäyte levitettiin muovin päälle lattialle, sekoitettiin huolellisesti ja siitä otettiin edustava näyte lähetettäväksi Artturi-analyysiin.

Tämän kasvustonäytteen kuiva-ainepitoisuus oli 196 g/kg, raakavalkuaista oli 180 g/kg ka, kuitua 461 g/kg ka ja D-arvo oli 743 g/kg ka.


Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Tervetuloa #luomuhäme-blogiin

Luomussa vara parempi – hanke (2019-2021) on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Luonnonvarakeskuksen (Luke), ProAgria Etelä-Suomen ja Koulutuskeskus Salpauksen yhteishanke. Rahoituslähteenä on EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014-2020).

Hankkeen tavoitteena on lisätä luomutuotantoa, luomutuotteiden jalostusta, saatavuutta ja käyttöä Hämeessä. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä, osaamista ja kokeilukulttuuria koko ruokajärjestelmässä sekä parantaa olemassa olevien digisovellusten ja -tekniikoiden tuottaman tiedon hyödyntämistä.  Tervetuloa blogiin seuraamaan hankkeen havaintoja, kokeiluja ja aikaansaannoksia!