Nummilohkon 2. niitossa puna-apila ja rehumailanen taas vahvimmat

Mustialan Nummilohkolta otettiin toiset kasvustonäytteet 27.7.2020 muutama päivä ennen 2. sadon säilörehun korjuuta.

Kasvusto oli rehevää kaikilla muilla kaistoilla paitsi vuohenhernettä sisältävällä kaistalla, jossa ei ollut vuohenhernettä juuri ollenkaan eikä heinäseoskaan kasvanut siinä kunnolla. Kasvustonäytteet otettiin kolmesta eri kohtaa peltoa, suurinpiirtein samoilta kohdin molemmilla kerroilla. Pellon keskellä on selvä notkopaikka, jonka reunoilla kasvustot olivat heikommat.

Ensimmäisen kasvustonäytteiden niiton ajankohta oli 11.6. jolloin kaikki eri palkokasviseosten keskimääräinen sato oli  2500 kg ka/ha. Toinen niitto tehtiin 46 päivää sen jälkeen ja runsas kasvusto tuotti näytteiden mukaan satoa 3200 kg ka/ha.

Puna-apilaa ja rehumailasta sisältävillä kaistoilla päästiin 2. niitossa yli 4000 kg kuiva-ainesatoon per hehtaari ja sinimailasta ja kolmea apilaa sisältävien kaistojen satokin oli yli 3500 kg.

Palkokasviseosnurmien kasvilajit selvitettiin botaanisella erottelulla molempien niittojen näytteistä. Eri kasvilajiryhmien (mailaset, apilat, heinät, rikat) osuudet laskettiin koko näytteestä kuiva-aineessa. Apiloista ja mailasista eroteltiin myös eri lajit (puna-, valko- ja alsikeapila, sini- ja rehumailanen).

Palkokasvien osuus oli suurempi 2. niitossa. Apiloita ja mailasia oli seoksissa yli 80 %. Apiloista vahvimmin kasvoi edelleen puna-apila, alsikeapilaa oli noin alle neljännes apiloista seoksissa Pa+Aa+Va ja kaikki. Mailasista rehumailanen kasvoi vahvemmin. Rikkakasveja oli runsaimmin vuohenhernekaistalla, jossa kasvoi pääasiassa vain puna-apilaa (jota ei ollut kylvetty), heikkoa heinää ja saunakukkaa.

Puna-apila rehotti tiheänä kasvustona.

Sinimailaskasvustoa

Alsikeapila

Keltakukkainen on rehumailanen ja violettikukkainen on sinimailanen.

Tämä kuva on kaikkien kasvilajien seoksesta.

Noin 10 m pituiselta kaistaleelta niitetty näyte.

Videolla Marko Rantanen niittää puna-apila-heinäkasviseosta. 

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Nummilohkon palkokasvikaistoilla rehevää kasvua

Keväällä 2019 Mustialan Nummilohkolle perustettiin seosnurmikasvustojen havaintokaistoja, joille kylvettiin 7 erilaista seosta nurmiheinistä ja nurmipalkokasveista. Yhden kaistan leveys oli 18 m ja pituus oli koko pellon mitta eli n. 500 m. Tarkoituksena oli selvittää eri palkokasvien ja niiden seosten talvehtimista ja sadontuottoa luomutilan säilörehunurmissa.

Nurmipalkokasvien ja heinien seokset ja kylvömäärät  2019

Joka kaistalle palkokasvien kanssa kylvettiin perusheinäseosta, jossa oli kolmea heinäkasvia: timoteitä (67 %), nurminataa (22 %) ja ruokonataa (11 %). Suojaviljana oli Elmeri-ohra.

Kaikki palkokasvit paitsi vuohenherne lähtivät hyvin kasvuun. Kasvu oli runsasta suojaviljan puinnin jälkeen ja kasvusto korjattiinkin vielä loppusyksystä säilörehuksi 8.10.2019.

Kasvukausi 2020 

Palkokasviseoskasvustot talvehtivat kohtalaisen hyvin, vaikka paikoin oli aukkoja ja harvempia kohtia. Kasvustosta 3.6.2020 yksittäisten mitattujen  kasviyksilöiden korkeus oli keskimäärin 30 cm vaihdellen välillä 16-45 cm. 

 3.6.2020 kasvustossa näkyivät selvästi eri kasvilajikaistojen erot.
Vaaleimpana erottui vuohenhernekaista.

Kasvustonäytteet kaistoilta otettiin kolme päivää ennen rehuntekoa 11.6.2020. Näytteet niitettiin Haldrup-koeruutupuimurilla. Koko niitetty erä punnittiin Haldrupissa, niitetty ala mitattiin ja näistä laskettiin hehtaarisato. Jokaisesta kaistanäytteestä tehtiin kuiva-ainemääritys Lukella ja lähetettiin rehuanalyysinäyte Valion aluelaboratorioon. Lisäksi näytteistä määritettiin kasvilajiryhmien osuudet.

Botaanisessa analyysissä 1 kg näytteestä eroteltiin käsin heinät, apilat, mailaset, vuohenherne ja rikat. Kuvassa Leena  Kukkula, ProAgria Etelä-Suomi. 

Puna-apila ja rehumailanen kasvoivat vahvasti 

Yleisnäkymä poikkisuuntaan kaistoihin  nähden 11.6.2020. Vuohenhernekaista näkyy vaaleampana viiruna.
Etualalla kaikkien kasvien seosnurmi. 

Puna-apila kasvoi hyvin ja sen osuus Pa-seoksessa oli yli 80 %. Seoksessa Pa+Aa+Va oli puna-apilaa, alsikeapilaa ja valkoapilaa, mutta alsikkeen ja valkoapilan osuudet jäivät pieniksi. 

Rehumailanen kasvoi paremmin kuin sinimailanen ja sitä oli 62 % Rm-seoksessa, kun sinimailasta oli 43 % Sm-seoksessa. Kumpaakin mailasta sisältävässä Rm+Sm-seoksessa, mailasten osuus ei  noussut yli 62 %. Kumpaakin mailasta oli siitä osuudesta saman verran. 

Vuohenhernettä sai ihan etsiskellä pellolta eikä sitä löytynyt näytteestä kuin 1 % verran. Kaikkien kasvilajien seoksessa apiloiden osuus yhteensä oli 84 %, heinien 14 % ja mailasten 2 %. Rikkakasvien osuus näytteistä oli suurin Sm-seoksessa, 7 %. Toisen niiton tulokset ja vertailu löytyvät täältä.

Näytettä niitetään Haldrupilla. Kirsi Raiskio Lukesta niittää ja Leena Kukkula ProAgriasta odottaa näytteenottoa.

Niitetyn alan pituus mitattiin mittanauhalla ja kun niittoleveys on 1.5 m voidaan
laskea niitetty ala ja sen perusteella sato. 

Niitetty näyte on punnittu ja kasasta otettiin näytteet botaaniseen ja rehuanalyysiin. 

Mailasia sisältävää nurmea.

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Laidunkausi on alkanut Mustialassa

Kylmän kevään jälkeen nurmet viheriöivät jälleen! Mustialan lehmille laidunkausi alkoi 12.5. jolloin laidunnurmi oli vielä matalaa. Mutta sitäkin paremmalta se näytti maistuvan ja ryhmärouskutus hiveli korvia!

Katso tästä video1 ja video2 lehmien laitumelle laskusta 12.5.2020 (Mustiala, Hämeen ammattikorkeakoulu Facebook-sivut)


Laitumelle pääsyn jälkeen sää pysytteli viileänä ja lämpösumma lähti nousuun vasta 20.5. jälkeen. Tänä vuonna ei koettu viime vuotisen kaltaista laidunruohon räjähtävää kasvua, jota lehmät eivät pystyneet hyödyntämään. Viileässä säässä laidunruoho kasvaa maltillisemmin ja pysyy pidempään nuorella asteella. Lehmät myös pääsivät viime vuotista aikaisemmin laitumelle.

Yrttilaidun

Laitumen kuntoa tutkailtiin taas 3.6.2020. Viime vuonna uudistettu kaista 1 eli "Yrttikaista" oli paikoin laikkuista, mutta nurmi oli lähtenyt hyvin kasvuun. Lehmät olivat laiduntaneet siinä jo muutaman kerran. Rukiin korsia näkyi siellä täällä. Yrteistä löytyi varmasti vain sikuria, eikä keltamaitteesta ja heinäratamosta ollut mitään havaintoa. Kumina on vaikea tunnistaa nuorella asteella, joten sitä voi vielä ilmestyä.

Viime vuonna uudistettu  "Yrttikaista". 

Sikuri oli monessa kohtaa jo tekemässä vartta. Se olisi parhaimmillaan lehmille vielä lehtiruusukevaiheessa, sillä mitä pidemmälle sikuri kehittyy sitä puisevampaa siitä tulee eivätkä lehmät sitä silloin enää syö. Paljon näkyi myös sikureja, joista oli napsittu puolet pois.

Muut laidunkaistat

Kaistalle 2 on tänä keväänä kylvetty viime vuotiseen tapaan ruista ja yrttejä laidunnurmiseoksen lisäksi. Ruis on syysruis Reetta ja se oli 3.6. jo oraalla. 

Lypsylehmien rotaatiolaidunnuksessa olevat vanhemmat laidunkaistat näyttivät tiheiltä ja vihreiltä eli oikein hyviltä. Vettä kyllä nyt todella kaivattaisiin, sillä maa on rutikuivaa. Toivotaan hiljaista pitkäkestoista kastelevaa sadetta!

Vuonna 2017 perustettu laidunkaista.