Kasvustonäytteet laitumelta

Luomussa vara parempi -hankkeessa yksi havainnoitava asia on lehmien laiduntamisen onnistuminen automaattilypsyssä. Mustialan lehmillä kokeillaan tänä kesänä rotaatiolaidunnusta, joka tarkoittaa sitä että iso laidunlohko on jaettu pienempiin lohkoihin. Lehmät menevät joka päivä uudelle lohkolle, jonka pitäisi innostaa niitä syömään laidunruohoa enemmän ja tarkemmin. 

Laitumen rehuarvoja ja satoa mitataan kesän mittaan otettavien kasvustonäytteiden avulla. Näytteet otetaan 0.5*0.5 m kehikon avulla neljästä eri kohdasta lohkolta aamulla ennen kuin lehmät pääsevät laitumelle ja illalla kun ne tulevat sisälle. Näissä kuvissa otetaan laidunnäytteitä ensimmäisen kerran 29.5.2019 aamulla.

Kehikko asetetaan melkein satunnaisesti nurmikasvustoon. Melkein satunnaisesti tarkoittaa sitä, että näyte otetaan kohdasta, joka edustaa ympäröivää kasvustoa. Eli ei oteta näytettä parhaasta kohdasta eikä huonoimmasta kuten aukkopaikoista. Kehikko asetellaan kasvustoon niin, että se sisälle kasvavat kehikon alle jääneet korret käännellään sisäpuolelle.

Ruoho leikataan saksilla tiettyyn sänkikorkeuteen (esim. 5 cm), jota noudatetaan jokaisessa näytteenotossa. Laidunruohossa näin matala sängen korkeus ei kuvaa suoraan lehmän syömisen jälkeistä tilannetta sillä laiduntamisen jälkeen kasvusto jää yli 10 cm mittaiseksi.

Laidunlohkot Mustialassa ovat pitkiä. Kasvusto oli rehevämpää ja korkeampaa alkupäästä eli navetan puoleisessa päässä. Kasvusto oli pisimmillään lohkon alkupäässä yli 30 cm korkeaa ja loppupäässä alle 20 cm. 

Kaikki neljä kehikon alaa laidunruohoa kerättiin samaan pussiin, joka navetalla punnittiin. Tuorenäytteen paino oli 0.760 kg/m² joka tekee hehtaaria kohti 7600 kg tuoresatoa ja 1490 kg kuiva-ainetta hehtaarilta, kun kuiva-ainepitoisuus oli 196 g/kg. Keskimääräinen kasvuston korkeus oli 25 cm. 

Punnituksen jälkeen kasvustonäyte levitettiin muovin päälle lattialle, sekoitettiin huolellisesti ja siitä otettiin edustava näyte lähetettäväksi Artturi-analyysiin.

Tämän kasvustonäytteen kuiva-ainepitoisuus oli 196 g/kg, raakavalkuaista oli 180 g/kg ka, kuitua 461 g/kg ka ja D-arvo oli 743 g/kg ka.


Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke