Rukiin oras maistui lehmille

Mustialan lehmien laitumia uudistetaan kaista kerrallaan. Nyt kokeillaan laidunnnurmen perustamista ruis suojaviljana. Ruis tuottaa nopeasti rehevän oraan ja uudistettua alaa voidaan laiduntaa kesän kuluessa.  

Laidun uudistettiin kylvämällä siihen keväällä metsäruista 60 kg/ha, ja laidunseosta 28 kg/ha. Laidunseoksessa on kuutta eri heinälajia (timotei, nurminata, englanninraiheinä, niittynurmikka, ruokonata  ja punanata), kolmea eri apilaa sekä yrttejä (heinäratamo-keltamaite-kumina-sikuri). Yrttejä seoksessa oli yhteensä 2 kg/ha. 

Ruis tuli oraalle nopeasti ja juhannukseen mennessä lehtevä oras oli jo laidunasteella. Oras oli tosi tiheää, pensasmaista. Rukiin korsi oli selvästi kasvanut jo kesäkuun puolessa välissä ja juhannuksen aatonaattona 20.6., kun kaistalta otettiin ensimmäiset kasvustonäytteet, tähkät olivat paikoin kokonaan esillä. Kasvusto ei kuitenkaan näyttänyt tavalliselta ruispellolta koska tähkiä oli niin harvassa. Pensomisen takia jokaisen korren ympärillä oli runsaasti rehevää orasta.

Yrttejä kasvoi harvakseltaan, mutta kuitenkin selvästi näkyvissä. Silmämääräisesti eniten oli sikuria. Keltamaite oli pientä ja hentoa vielä ja kuminaa löytyi aika vähän. Heinäratamo oli hyvässä kasvussa.

Hennon vaaleanvihreät sikurintaimet erottuvat hyvin.

Lehmät pääsivät uudistetulle laidunkaistalle saman tien, kun kasvustonäyte oli saatu otettua. Lehmät katselivat ensin ihmeissään kun ensimmäisen kaistan veräjä olikin auki, mutta syvän vihreä ruoho houkutti ne pian uudelle kaistalle. Nuoriso-osasto eli tiineet hiehot laukkasivat iloisina heti kaistan toiseen päähän ja muutama vanhempikin lehmä innostui loikkimaan.

Lehmät  rouskuttivat ruista kätevästi kiertäen korret ja keskittyen mehevän oraan syömiseen. Oli suuri ilo tutkijalle katsella miten rehu maittoi lehmille! Seuraavana aamuna lehmät olisivat mielellään menneet toisenkin kerran ruislohkolle, mutta rotaatio jatkui toiselta kaistalta.

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Mustialan mittausteknologiat

Hamk Mustialan ympäristöön on tänä keväänä toimitettu Farmiaisti mittalaitteet ja palvelut, joiden avulla voidaan valvoa esimerkiksi kasvustoa, maaperää, olosuhteita, säätä sekä siilojen ja lietelanta-altaan tilavuutta. Laitteet ja palvelut on toimittanut Datasense Oy, joka on keskittynyt vaativien olosuhteiden analytiikka- ja IoT-ratkaisuihin. Farmiaistin kanssa yhteistyössä ovat Mustialan ja Datasensen lisäksi Toivon tila ja Digita Oy. Mittareiden keräämä data menee suoraan pilvipalveluun ja sitä voidaan tarkkailla selaimella tai mobiililaitteella.

Olosuhdemittaukset ovat tärkeitä viljelykasvien ja varastoinnin tuottavuuden ja riskien hallinnan kannalta ja saatua dataa voidaan hyödyntää tulevien kasvukausien suunnitelmia tehdessä ja mittalaitteet oppivat jatkuvasti aistimastaan. Laitteiden akunkesto on Digitan LoRaWAN -verkossa erittäin pitkä. Teholähteenä voi toimia esimerkiksi aurinkokenno.

Saavutetun datan perusteella voidaan laskea vaikka kasvukauden tehoisaa lämpösummaa, jota olen itse tämän kasvukauden ajan tehnyt. Tehoisa lämpötilan summa saadaan laskemalla vuorokausien keskilämpötilat. Lämpötilasta vähennetään viisi astetta, joten alle viiden asteen vuorikausikeskiarvon päiviä ei laskelmissa oteta huomioon. Kasvukausi katsotaan alkaneen, kun vuorokausikeskiarvo on kymmenen vuorokauden ajan yli viisi astetta. Mustialan kasvukausi alkoi tänä keväänä 18.4 ja näin juhannuksen alla tehoisaa lämpösummaa on kertynyt 437 °Cvrk.

Kuvassa näemme mittausaseman, jonka keräämän datan avulla tehoisaa lämpösummaa on laskettu.

Tällä viikolla olemme asentaneet ja kalibroineet mittalaitteet myös siiloihin ja lietelanta-altaisiin. Siilovaaka-anturit asennetaan siilon tukijalkoihin. Palvelun avulla voidaan seurata raaka-aineen painoa esimerkiksi mobiililaitteen näytöltä ja sillä voidaan saavuttaa esimerkiksi ennuste jäljellä olevasta työ- ja ruokinta-ajasta sekä hälytykset rehun täydennystarpeesta.

Kuvassa siilovaaka-antureiden asennus.

Lietelanta-altaiden mittalaitteilla saavutetaan reaaliaikaista dataa altaan tilavuudesta. palvelun avulla voidaan esimerkiksi optimoida kulutusta. Farmiaistin portaalista voidaan samanaikaisesti seurata kaikkien mittausasemien toimintaa.

Lietelanta-altaan mittalaitteen asennus.

Teksti ja kuvat: Jiri Luojukoski

Mustialan kasvustot

Kuluvan kasvukauden kevät antoi varsin suotuisat olosuhteet kasveille. Tämän voi havaita myös katsellessa peltoja, niin auton ikkunasta, kuin sitten pellolla kävellessäkin. Katsoessamme peltoja ylhäältä, näyttävät ne aina, siis ihan aina, huonommilta kuin maasta katsottaessa. Toisaalta huonompi sanan voisi korvata todenmukaisemmalta, koska ilmakuva ei valehtele.

Jo tavallisella ilmakuvalla saa hyvän käsityksen kasvustosta, niin kasvuston tasaisuudesta kuin kylvövirheistäkin.

Hankkeemme viljojen lajikekoeruudut kuvattuna tavallisena värikuvana 3.6.19. Tässä vaiheessa näkyy jotenkin eri lajit. Kuusi alinta riviä ovat kevätvehnää, seuraavat kuusi ohraa ja kaurat seuraavat kuusi, ennen ylinnä olevia seosviljoja. Lajikkeissa erot näkyvät selvemmin.

Sama alue 14.6. kuvattuna. Tässä vaiheessa eri viljalajit näkyvät selvemmin riveinä. Myös lajikkeiden erot ja tietenkin eri kohtien kasvuolosuhteet tulevat selvemmin esille.

Tavallisesta RGB-kuvasta tehty VARI analysoitu kuva, josta näkyy kasvustossa olevan vihreän värin määrä. Tavallaan kuvaa pitäisi ottaa aina yhdestä kasvilajin pellosta kerrallaan, jotta joka kohta olisi verrattavissa keskenään. Punaiset kohdat ovat paljasta maata tai selvästi heikompaa kasvustoa. Tässä kuvassa ne ovat käytäviä. Vaikka koeruudut ovat lähes kaikki eri lajia ja lajiketta, niin silti ne mahtuvat samaan "skaalaan" eli kaikissa on "yhtä hyviä" kohtia. 

Näitä kuvia tullaan ottamaan pitkin kasvukautta ja verrataan sitten puintien jälkeen satomääriin. Sitten nähdään missä vaiheessa parhaat ruudut näkyvät jo kasvukauden aikana. 

Mutta mikä lajike on mikin ruutu? Tai minkä lajikkeen ruutu on nyt vihrein? Kannattaa tulla paikan päälle Mustialaan katsomaan niitä tarkemmin, joko omatoimisesti tai sitten 8.8. pidettävään tilaisuuteen.

Kuvat tuotettu Dronedeploy ohjelmalla.

Teksti ja kuvat: Timo Teinilä

Kasvustonäytteet laitumelta

Luomussa vara parempi -hankkeessa yksi havainnoitava asia on lehmien laiduntamisen onnistuminen automaattilypsyssä. Mustialan lehmillä kokeillaan tänä kesänä rotaatiolaidunnusta, joka tarkoittaa sitä että iso laidunlohko on jaettu pienempiin lohkoihin. Lehmät menevät joka päivä uudelle lohkolle, jonka pitäisi innostaa niitä syömään laidunruohoa enemmän ja tarkemmin. 

Laitumen rehuarvoja ja satoa mitataan kesän mittaan otettavien kasvustonäytteiden avulla. Näytteet otetaan 0.5*0.5 m kehikon avulla neljästä eri kohdasta lohkolta aamulla ennen kuin lehmät pääsevät laitumelle ja illalla kun ne tulevat sisälle. Näissä kuvissa otetaan laidunnäytteitä ensimmäisen kerran 29.5.2019 aamulla.

Kehikko asetetaan melkein satunnaisesti nurmikasvustoon. Melkein satunnaisesti tarkoittaa sitä, että näyte otetaan kohdasta, joka edustaa ympäröivää kasvustoa. Eli ei oteta näytettä parhaasta kohdasta eikä huonoimmasta kuten aukkopaikoista. Kehikko asetellaan kasvustoon niin, että se sisälle kasvavat kehikon alle jääneet korret käännellään sisäpuolelle.

Ruoho leikataan saksilla tiettyyn sänkikorkeuteen (esim. 5 cm), jota noudatetaan jokaisessa näytteenotossa. Laidunruohossa näin matala sängen korkeus ei kuvaa suoraan lehmän syömisen jälkeistä tilannetta sillä laiduntamisen jälkeen kasvusto jää yli 10 cm mittaiseksi.

Laidunlohkot Mustialassa ovat pitkiä. Kasvusto oli rehevämpää ja korkeampaa alkupäästä eli navetan puoleisessa päässä. Kasvusto oli pisimmillään lohkon alkupäässä yli 30 cm korkeaa ja loppupäässä alle 20 cm. 

Kaikki neljä kehikon alaa laidunruohoa kerättiin samaan pussiin, joka navetalla punnittiin. Tuorenäytteen paino oli 0.760 kg/m² joka tekee hehtaaria kohti 7600 kg tuoresatoa ja 1490 kg kuiva-ainetta hehtaarilta, kun kuiva-ainepitoisuus oli 196 g/kg. Keskimääräinen kasvuston korkeus oli 25 cm. 

Punnituksen jälkeen kasvustonäyte levitettiin muovin päälle lattialle, sekoitettiin huolellisesti ja siitä otettiin edustava näyte lähetettäväksi Artturi-analyysiin.

Tämän kasvustonäytteen kuiva-ainepitoisuus oli 196 g/kg, raakavalkuaista oli 180 g/kg ka, kuitua 461 g/kg ka ja D-arvo oli 743 g/kg ka.


Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Tervetuloa #luomuhäme-blogiin

Luomussa vara parempi – hanke (2019-2021) on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Luonnonvarakeskuksen (Luke), ProAgria Etelä-Suomen ja Koulutuskeskus Salpauksen yhteishanke. Rahoituslähteenä on EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014-2020).

Hankkeen tavoitteena on lisätä luomutuotantoa, luomutuotteiden jalostusta, saatavuutta ja käyttöä Hämeessä. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä, osaamista ja kokeilukulttuuria koko ruokajärjestelmässä sekä parantaa olemassa olevien digisovellusten ja -tekniikoiden tuottaman tiedon hyödyntämistä.  Tervetuloa blogiin seuraamaan hankkeen havaintoja, kokeiluja ja aikaansaannoksia!