Nummilohkon 2. niitossa puna-apila ja rehumailanen taas vahvimmat

Mustialan Nummilohkolta otettiin toiset kasvustonäytteet 27.7.2020 muutama päivä ennen 2. sadon säilörehun korjuuta.

Kasvusto oli rehevää kaikilla muilla kaistoilla paitsi vuohenhernettä sisältävällä kaistalla, jossa ei ollut vuohenhernettä juuri ollenkaan eikä heinäseoskaan kasvanut siinä kunnolla. Kasvustonäytteet otettiin kolmesta eri kohtaa peltoa, suurinpiirtein samoilta kohdin molemmilla kerroilla. Pellon keskellä on selvä notkopaikka, jonka reunoilla kasvustot olivat heikommat.

Ensimmäisen kasvustonäytteiden niiton ajankohta oli 11.6. jolloin kaikki eri palkokasviseosten keskimääräinen sato oli  2500 kg ka/ha. Toinen niitto tehtiin 46 päivää sen jälkeen ja runsas kasvusto tuotti näytteiden mukaan satoa 3200 kg ka/ha.

Puna-apilaa ja rehumailasta sisältävillä kaistoilla päästiin 2. niitossa yli 4000 kg kuiva-ainesatoon per hehtaari ja sinimailasta ja kolmea apilaa sisältävien kaistojen satokin oli yli 3500 kg.

Palkokasviseosnurmien kasvilajit selvitettiin botaanisella erottelulla molempien niittojen näytteistä. Eri kasvilajiryhmien (mailaset, apilat, heinät, rikat) osuudet laskettiin koko näytteestä kuiva-aineessa. Apiloista ja mailasista eroteltiin myös eri lajit (puna-, valko- ja alsikeapila, sini- ja rehumailanen).

Palkokasvien osuus oli suurempi 2. niitossa. Apiloita ja mailasia oli seoksissa yli 80 %. Apiloista vahvimmin kasvoi edelleen puna-apila, alsikeapilaa oli noin alle neljännes apiloista seoksissa Pa+Aa+Va ja kaikki. Mailasista rehumailanen kasvoi vahvemmin. Rikkakasveja oli runsaimmin vuohenhernekaistalla, jossa kasvoi pääasiassa vain puna-apilaa (jota ei ollut kylvetty), heikkoa heinää ja saunakukkaa.

Puna-apila rehotti tiheänä kasvustona.

Sinimailaskasvustoa

Alsikeapila

Keltakukkainen on rehumailanen ja violettikukkainen on sinimailanen.

Tämä kuva on kaikkien kasvilajien seoksesta.

Noin 10 m pituiselta kaistaleelta niitetty näyte.

Videolla Marko Rantanen niittää puna-apila-heinäkasviseosta. 

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Nummilohkon palkokasvikaistoilla rehevää kasvua

Keväällä 2019 Mustialan Nummilohkolle perustettiin seosnurmikasvustojen havaintokaistoja, joille kylvettiin 7 erilaista seosta nurmiheinistä ja nurmipalkokasveista. Yhden kaistan leveys oli 18 m ja pituus oli koko pellon mitta eli n. 500 m. Tarkoituksena oli selvittää eri palkokasvien ja niiden seosten talvehtimista ja sadontuottoa luomutilan säilörehunurmissa.

Nurmipalkokasvien ja heinien seokset ja kylvömäärät  2019

Joka kaistalle palkokasvien kanssa kylvettiin perusheinäseosta, jossa oli kolmea heinäkasvia: timoteitä (67 %), nurminataa (22 %) ja ruokonataa (11 %). Suojaviljana oli Elmeri-ohra.

Kaikki palkokasvit paitsi vuohenherne lähtivät hyvin kasvuun. Kasvu oli runsasta suojaviljan puinnin jälkeen ja kasvusto korjattiinkin vielä loppusyksystä säilörehuksi 8.10.2019.

Kasvukausi 2020 

Palkokasviseoskasvustot talvehtivat kohtalaisen hyvin, vaikka paikoin oli aukkoja ja harvempia kohtia. Kasvustosta 3.6.2020 yksittäisten mitattujen  kasviyksilöiden korkeus oli keskimäärin 30 cm vaihdellen välillä 16-45 cm. 

 3.6.2020 kasvustossa näkyivät selvästi eri kasvilajikaistojen erot.
Vaaleimpana erottui vuohenhernekaista.

Kasvustonäytteet kaistoilta otettiin kolme päivää ennen rehuntekoa 11.6.2020. Näytteet niitettiin Haldrup-koeruutupuimurilla. Koko niitetty erä punnittiin Haldrupissa, niitetty ala mitattiin ja näistä laskettiin hehtaarisato. Jokaisesta kaistanäytteestä tehtiin kuiva-ainemääritys Lukella ja lähetettiin rehuanalyysinäyte Valion aluelaboratorioon. Lisäksi näytteistä määritettiin kasvilajiryhmien osuudet.

Botaanisessa analyysissä 1 kg näytteestä eroteltiin käsin heinät, apilat, mailaset, vuohenherne ja rikat. Kuvassa Leena  Kukkula, ProAgria Etelä-Suomi. 

Puna-apila ja rehumailanen kasvoivat vahvasti 

Yleisnäkymä poikkisuuntaan kaistoihin  nähden 11.6.2020. Vuohenhernekaista näkyy vaaleampana viiruna.
Etualalla kaikkien kasvien seosnurmi. 

Puna-apila kasvoi hyvin ja sen osuus Pa-seoksessa oli yli 80 %. Seoksessa Pa+Aa+Va oli puna-apilaa, alsikeapilaa ja valkoapilaa, mutta alsikkeen ja valkoapilan osuudet jäivät pieniksi. 

Rehumailanen kasvoi paremmin kuin sinimailanen ja sitä oli 62 % Rm-seoksessa, kun sinimailasta oli 43 % Sm-seoksessa. Kumpaakin mailasta sisältävässä Rm+Sm-seoksessa, mailasten osuus ei  noussut yli 62 %. Kumpaakin mailasta oli siitä osuudesta saman verran. 

Vuohenhernettä sai ihan etsiskellä pellolta eikä sitä löytynyt näytteestä kuin 1 % verran. Kaikkien kasvilajien seoksessa apiloiden osuus yhteensä oli 84 %, heinien 14 % ja mailasten 2 %. Rikkakasvien osuus näytteistä oli suurin Sm-seoksessa, 7 %. Toisen niiton tulokset ja vertailu löytyvät täältä.

Näytettä niitetään Haldrupilla. Kirsi Raiskio Lukesta niittää ja Leena Kukkula ProAgriasta odottaa näytteenottoa.

Niitetyn alan pituus mitattiin mittanauhalla ja kun niittoleveys on 1.5 m voidaan
laskea niitetty ala ja sen perusteella sato. 

Niitetty näyte on punnittu ja kasasta otettiin näytteet botaaniseen ja rehuanalyysiin. 

Mailasia sisältävää nurmea.

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke

Laidunkausi on alkanut Mustialassa

Kylmän kevään jälkeen nurmet viheriöivät jälleen! Mustialan lehmille laidunkausi alkoi 12.5. jolloin laidunnurmi oli vielä matalaa. Mutta sitäkin paremmalta se näytti maistuvan ja ryhmärouskutus hiveli korvia!

Katso tästä video1 ja video2 lehmien laitumelle laskusta 12.5.2020 (Mustiala, Hämeen ammattikorkeakoulu Facebook-sivut)


Laitumelle pääsyn jälkeen sää pysytteli viileänä ja lämpösumma lähti nousuun vasta 20.5. jälkeen. Tänä vuonna ei koettu viime vuotisen kaltaista laidunruohon räjähtävää kasvua, jota lehmät eivät pystyneet hyödyntämään. Viileässä säässä laidunruoho kasvaa maltillisemmin ja pysyy pidempään nuorella asteella. Lehmät myös pääsivät viime vuotista aikaisemmin laitumelle.

Yrttilaidun

Laitumen kuntoa tutkailtiin taas 3.6.2020. Viime vuonna uudistettu kaista 1 eli "Yrttikaista" oli paikoin laikkuista, mutta nurmi oli lähtenyt hyvin kasvuun. Lehmät olivat laiduntaneet siinä jo muutaman kerran. Rukiin korsia näkyi siellä täällä. Yrteistä löytyi varmasti vain sikuria, eikä keltamaitteesta ja heinäratamosta ollut mitään havaintoa. Kumina on vaikea tunnistaa nuorella asteella, joten sitä voi vielä ilmestyä.

Viime vuonna uudistettu  "Yrttikaista". 

Sikuri oli monessa kohtaa jo tekemässä vartta. Se olisi parhaimmillaan lehmille vielä lehtiruusukevaiheessa, sillä mitä pidemmälle sikuri kehittyy sitä puisevampaa siitä tulee eivätkä lehmät sitä silloin enää syö. Paljon näkyi myös sikureja, joista oli napsittu puolet pois.

Muut laidunkaistat

Kaistalle 2 on tänä keväänä kylvetty viime vuotiseen tapaan ruista ja yrttejä laidunnurmiseoksen lisäksi. Ruis on syysruis Reetta ja se oli 3.6. jo oraalla. 

Lypsylehmien rotaatiolaidunnuksessa olevat vanhemmat laidunkaistat näyttivät tiheiltä ja vihreiltä eli oikein hyviltä. Vettä kyllä nyt todella kaivattaisiin, sillä maa on rutikuivaa. Toivotaan hiljaista pitkäkestoista kastelevaa sadetta!

Vuonna 2017 perustettu laidunkaista.

Mustialan terminen kasvukausi 2019

Mustialan terminen kasvukausi on päättynyt 26.10.2019. Kasvukausi alkoi tänä keväänä 18.4, eli se oli yhteensä 192 vuorokauden mittainen. Tehoisan lämpötilan summaa kertyi tällä kaudella yhteensä 1406 °Cvrk. Vertailun vuoksi aikaisemmilta vuosilta lämpösummaa kertyi 1728 °Cvrk (2018) ja 1175 °Cvrk (2017) Jokioisten sääasemalta mitattuna. Vuonna 2018 kasvukausi alkoi 15.4 ja päättyi 23.10. Vuonna 2017 se alkoi 2.5 ja päättyi 19.10. Tämä kasvukausi oli siis pituudeltaan samaa luokkaa viime vuoden kanssa, mutta selkeästi pidempi kuin vuonna 2017.

Tehoisan lämpötilan summan vertailua kasvukausittain.

Kasvukausi 2019 oli kohtalaisen hyvä ja satotaso Mustialassa oli tavanomaisen viljelyn satojen tasoa. Lisäksi pellot olivat puhtaita ja siihen syy oli, että keväällä tuli vettä oikeaan aikaan ja silloin kasvu oli jo käynnissä, niin viljeltävä kasvi varjosti rikkakasveja, jolloin ne eivät saaneet otetta.

Kuvaaja tehoisan lämpötilan summan kertymisestä kasvukaudella 2019.

Vuorokausien keskiarvolämpötiloissa oli jonkin verran vaihtelua. Selkeät huiput löytyvät kesäkuun alusta ja puolivälistä sekä heinäkuun lopulta. Vuorokauden keskiarvolämpötilan ennätys mitattiin 28.7, jolloin se oli 24,16 °C. Kevät alkoi lämpimänä, mutta lämpötilat notkahtivat vapun aikoihin ja 3.5 vuorokauden keskiarvolämpötila oli jopa miinuksen puolella. Alkusyksy oli lämmin, mutta loppusyksy on ollut viileä.

Kuvaaja kasvukauden 2019 vuorokausien keskiarvolämpötilojen vaihteluista.

Luomuviljelyn toisen kautena Mustialan talousviljelyn sato ylitti odotukset. Satotason odotettiin laskevan, mutta tulos yllätti positiivisesti. Ensi vuonna siirrytään luomuun kokonaan. Toivotaan, että lämpösummaa kertyy sopivasti ja, että saadaan vähintään yhtä hyviä viljelytuloksia kuin tällä kasvukaudella.

Teksti ja kuvat: Jiri Luojukoski

Laitumen reunalta elokuussa

Elokuussa laitumien kasvu on hidastunut ja kuiva keskikesä on verottanut nurmien satoa.

Tänä vuonna perustettu laidunkaista näyttää tällä hetkellä harvalta ruispellolta. Ruislajike ei ollut laidunkäyttöön oikea, vaan juhannusruis-tyyppistä, joka tähkii saman kesän aikana. Jo ennen juhannusta tähkineet korret niitettiin alas, mutta edelleen ruis tähkii ja kukkii. Yleisnäkymä tuolta laidunkaistalta on aika kuivan lohduton, mutta ruohonjuuritasolla onneksi näyttää paremmalta!

Juuressa on vihreää, kun uusi laidunnurmi on lähtenyt kasvuun, apilaa on runsaasti tulossa ja yrtit ovat vahvistuneet. Kaistan alkupäässä on kuivuus verottanut kasvustoa, mutta puolen välin jälkeen kasvusto on tiheämpää ja vihreämpää.

Rotaatiolaidunkaistoilla apila on rehevää ja ruohokin on elpymässä viime aikojen sateiden ansiosta.  Lehmille maistui aamuinen ruoho!

Teksti, kuvat ja videot: Kaisa Kuoppala, Luke

Älykkään pellon pientareella

Viime torstaina Mustialassa vietettiin Luomussa vara parempi -hankkeen pellonpiennarpäivää. Yksi yhdeksästä esittelypisteistä koski viljelyn digitaalisia ratkaisuja.

Tekoäly tekee kovaa vauhtia tuloaan myös maanviljelyyn. Digitaalisten ratkaisujen perusteella saavutettua tietoa ja dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi täsmäviljelyssä ja tulevien satokausien suunnittelussa. Lupaavat jotkut palvelut jopa ennustavan kuluvan kauden sadon esimerkiksi ilmakuvien perusteella.

Valtran traktorissa on satoja sensoreita, joiden datasta osan he tarjoavat asiakkailleen ilmaiseksi (ensimmäiset kolme vuotta). Paikannusanturin perusteella voidaan tarkastella esimerkiksi lietteen syöttöä, kun ajomatka tallentuu ja piirtyy digitaaliseen karttaan. Kierros-, nopeus- ja kulutusmittareiden perusteella kuljettajan ajotapaa voidaan seurata ja kehittää sitä taloudellisemmaksi, kun anturit ovat aistimassa ja tuottamassa dataa.

Lennokit ovat yleistymässä työkäytössä ja niistä voi olla suurtakin hyötyä viljelijöille. Drooneilla saadaan ilmakuvaa, jonka perusteella voidaan arvioida esimerkiksi kasvuston ja lannoituksen tasaisuutta. Lennokin tuottamien ilmakuvien lisäksi tukena voidaan tarkastella satelliittikuvia. Pilvisellä säällä niistä tosin ei ole hyötyä. Hyvä alusta lennokkikuvien tarkasteluun ja muokkaamiseen on esimerkiksi DroneDeploy. Satelliittikuvia voi tarkastella ilmaisesta Cropsat -palvelusta.

Perinteisten työkoneiden lisäksi maatiloilla ovat yleistymässä esimerkiksi lennokit.

Sääoloja on varmasti tarkkailtu ja kirjattu säälokikirjaan maanviljelyn ohessa aina. Nykyään sääolojen seuranta ja lokin pitäminen on suhteellisen edullista ja vaivatonta. LPWAN -verkot ovat olleet kehitteillä nyt kolmisen vuotta ja kattavat tänä päivänä suurimman osan eteläisestä Suomesta. Anturin signaali ylettää yleensä pellolta tai metsästä lähimmälle tukiasemalle asti. Lämpötilaa voidaan seurata eri pinnankorkeuksien lisäksi myös maan alta eri syvyyksistä. Kasvustosta voidaan lämpötilojen lisäksi mitata esimerkiksi happamuutta, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta sekä lukuisten muiden kemiallisten aineiden pitoisuuksia. Pellonpiennarpäivässä esittelyssä oli Farmiaisti -palvelun sääasema, jonka tuottaman datan perusteella on pystytty laskemaan esimerkiksi paikallista tehoisan lämpötilan summaa.

Teksti ja kuva: Jiri Luojukoski

Tehoisa lämpötilan summa

Terminen kasvukausi katsotaan alkaneeksi, kun lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli + 5 °C. Pysyvästi tarkoittaa käytännössä sitä, että vuorokauden keskilämpötila on yhtäjaksoisesti kymmenen vuorokauden ajan yli + 5 °C. Tänä vuonna terminen kasvukausi alkoi Mustialassa 18.4. Terminen kasvukausi katsotaan vastaavasti päättyneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi alle + 5 °C. Eteläisessä Suomessa kasvukausi päättyy normaalisti lokakuun lopussa.

Tehoisan lämpötilan summan yksikkö on vuorokausiaste °Cvrk. Vuorokauden keskilämpötilasta vähennetään aina viisi astetta lämpösumman laskemiseen, joten alle + 5 °C vuorokauden keskiarvolämpötilat eivät kerrytä tehoisaa lämpösummaa, mutta eivät myöskään vähennä sitä. Summaan lasketaan aina viiden asteen ylittävä osa eli, jos vuorokauden keskiarvolämpötila olisi + 6,72 °C, lämpösummaa tuolta vuorokaudelta kertyisi 1,72 °C.

Tyypillisesti eteläisessä Suomessa lämpösummaa kertyy kasvukauden aikana yli 1 000 °Cvrk. Aivan pohjoisimmassa Suomessa jäädään normaalisti alle 600 °Cvrk. Korkein Suomessa mitattu kasvukauden lämpösumma oli viime vuonna Turun Artukaisten asemalta mitattu 1 974 °Cvrk. Vertailukohteena Jokioisten havaintoasemalta mitattuna kasvukaudella 2018 saavutettiin 1 730 °Cvrk. Viime vuosikymmenien (1981 - 2010) keskiarvolämpösumma Jokioisilla on ollut 1 320 °Cvrk.

Mustialan kampuksella on neljä säähavaintoasemaa, joista yhtä käytän tehoisan lämpötilan summan keskiarvolämpötilojen laskemisessa. Lämpötilasta saadaan dataa kymmenen minuutin välein, eli saavutettu data on huomattavasti tarkempi kuin esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen keskiarvolämpötilojen laskemiseen käytetty data, jossa käytetyt havaintohetket ovat kolmen tunnin välein.

Mustialan tehoisan lämpötilan summaan käytetty mittausasema sijaitsee aukealla ja keskeisellä paikalla.

Mustialasta laskemalla saatu tieto tehoisan lämpötilan summan kertymisestä ei juurikaan poikkea Ilmatieteen laitoksen Jokioisten säähavaintoaseman vastaavasta summasta. Esimerkiksi tähän päivään mennessä Mustialassa saavutettu lämpösumma on laskelmieni mukaan 759 °Cvrk ja Jokioisten säähavaintoaseman virallinen mittaustulos antaa summaksi 765 °Cvrk. Vertailun vuoksi esimerkkeinä Tampere - Pirkkalan säähavaintoaseman lämpösumma on 764 °Cvrk, Helsinki - Vantaalla 803 °Cvrk, Turussa 839 °Cvrk ja Utsjoki - Nuorgamilla 209 °Cvrk. Viime vuonna samaan aikaan Jokioisilla lämpösummaa oli kertynyt 882 °Cvrk ja vuonna 2017 summa oli 555 °Cvrk.

Tehoisan lämpötilan summan kertyminen Mustialassa tällä kasvukaudella 21.7.2019 mennessä

Tehoisan lämpötilasumman vertailua viime vuosilta

Vuorokausien keskiarvolämpötilat viikolla 29/2019

Kuvat ja teksti: Jiri Luojukoski

Lähde: https://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi