Nummilohkon palkokasvikaistoilla rehevää kasvua

Keväällä 2019 Mustialan Nummilohkolle perustettiin seosnurmikasvustojen havaintokaistoja, joille kylvettiin 7 erilaista seosta nurmiheinistä ja nurmipalkokasveista. Yhden kaistan leveys oli 18 m ja pituus oli koko pellon mitta eli n. 500 m. Tarkoituksena oli selvittää eri palkokasvien ja niiden seosten talvehtimista ja sadontuottoa luomutilan säilörehunurmissa.

Nurmipalkokasvien ja heinien seokset ja kylvömäärät  2019

Joka kaistalle palkokasvien kanssa kylvettiin perusheinäseosta, jossa oli kolmea heinäkasvia: timoteitä (67 %), nurminataa (22 %) ja ruokonataa (11 %). Suojaviljana oli Elmeri-ohra.

Kaikki palkokasvit paitsi vuohenherne lähtivät hyvin kasvuun. Kasvu oli runsasta suojaviljan puinnin jälkeen ja kasvusto korjattiinkin vielä loppusyksystä säilörehuksi 8.10.2019.

Kasvukausi 2020 

Palkokasviseoskasvustot talvehtivat kohtalaisen hyvin, vaikka paikoin oli aukkoja ja harvempia kohtia. Kasvustosta 3.6.2020 yksittäisten mitattujen  kasviyksilöiden korkeus oli keskimäärin 30 cm vaihdellen välillä 16-45 cm. 

 3.6.2020 kasvustossa näkyivät selvästi eri kasvilajikaistojen erot.
Vaaleimpana erottui vuohenhernekaista.

Kasvustonäytteet kaistoilta otettiin kolme päivää ennen rehuntekoa 11.6.2020. Näytteet niitettiin Haldrup-koeruutupuimurilla. Koko niitetty erä punnittiin Haldrupissa, niitetty ala mitattiin ja näistä laskettiin hehtaarisato. Jokaisesta kaistanäytteestä tehtiin kuiva-ainemääritys Lukella ja lähetettiin rehuanalyysinäyte Valion aluelaboratorioon. Lisäksi näytteistä määritettiin kasvilajiryhmien osuudet.

Botaanisessa analyysissä 1 kg näytteestä eroteltiin käsin heinät, apilat, mailaset, vuohenherne ja rikat. Kuvassa Leena  Kukkula, ProAgria Etelä-Suomi. 

Puna-apila ja rehumailanen kasvoivat vahvasti 

Yleisnäkymä poikkisuuntaan kaistoihin  nähden 11.6.2020. Vuohenhernekaista näkyy vaaleampana viiruna.
Etualalla kaikkien kasvien seosnurmi. 

Puna-apila kasvoi hyvin ja sen osuus Pa-seoksessa oli yli 80 %. Seoksessa Pa+Aa+Va oli puna-apilaa, alsikeapilaa ja valkoapilaa, mutta alsikkeen ja valkoapilan osuudet jäivät pieniksi. 

Rehumailanen kasvoi paremmin kuin sinimailanen ja sitä oli 62 % Rm-seoksessa, kun sinimailasta oli 43 % Sm-seoksessa. Kumpaakin mailasta sisältävässä Rm+Sm-seoksessa, mailasten osuus ei  noussut yli 62 %. Kumpaakin mailasta oli siitä osuudesta saman verran. 

Vuohenhernettä sai ihan etsiskellä pellolta eikä sitä löytynyt näytteestä kuin 1 % verran. Kaikkien kasvilajien seoksessa apiloiden osuus yhteensä oli 84 %, heinien 14 % ja mailasten 2 %. Rikkakasvien osuus näytteistä oli suurin Sm-seoksessa, 7 %. Toisen niiton tulokset ja vertailu löytyvät täältä.

Näytettä niitetään Haldrupilla. Kirsi Raiskio Lukesta niittää ja Leena Kukkula ProAgriasta odottaa näytteenottoa.

Niitetyn alan pituus mitattiin mittanauhalla ja kun niittoleveys on 1.5 m voidaan
laskea niitetty ala ja sen perusteella sato. 

Niitetty näyte on punnittu ja kasasta otettiin näytteet botaaniseen ja rehuanalyysiin. 

Mailasia sisältävää nurmea.

Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke