Kasvusto oli rehevää kaikilla muilla kaistoilla paitsi vuohenhernettä sisältävällä kaistalla, jossa ei ollut vuohenhernettä juuri ollenkaan eikä heinäseoskaan kasvanut siinä kunnolla. Kasvustonäytteet otettiin kolmesta eri kohtaa peltoa, suurinpiirtein samoilta kohdin molemmilla kerroilla. Pellon keskellä on selvä notkopaikka, jonka reunoilla kasvustot olivat heikommat.
Ensimmäisen kasvustonäytteiden niiton ajankohta oli 11.6. jolloin kaikki eri palkokasviseosten keskimääräinen sato oli 2500 kg ka/ha. Toinen niitto tehtiin 46 päivää sen jälkeen ja runsas kasvusto tuotti näytteiden mukaan satoa 3200 kg ka/ha.
Puna-apilaa ja rehumailasta sisältävillä kaistoilla päästiin 2. niitossa yli 4000 kg kuiva-ainesatoon per hehtaari ja sinimailasta ja kolmea apilaa sisältävien kaistojen satokin oli yli 3500 kg.
Palkokasviseosnurmien kasvilajit selvitettiin botaanisella erottelulla molempien niittojen näytteistä. Eri kasvilajiryhmien (mailaset, apilat, heinät, rikat) osuudet laskettiin koko näytteestä kuiva-aineessa. Apiloista ja mailasista eroteltiin myös eri lajit (puna-, valko- ja alsikeapila, sini- ja rehumailanen).
Palkokasvien osuus oli suurempi 2. niitossa. Apiloita ja mailasia oli seoksissa yli 80 %. Apiloista vahvimmin kasvoi edelleen puna-apila, alsikeapilaa oli noin alle neljännes apiloista seoksissa Pa+Aa+Va ja kaikki. Mailasista rehumailanen kasvoi vahvemmin. Rikkakasveja oli runsaimmin vuohenhernekaistalla, jossa kasvoi pääasiassa vain puna-apilaa (jota ei ollut kylvetty), heikkoa heinää ja saunakukkaa.
 |
| Puna-apila rehotti tiheänä kasvustona. |
 |
| Sinimailaskasvustoa |
 |
| Alsikeapila |
 |
| Keltakukkainen on rehumailanen ja violettikukkainen on sinimailanen. |
 |
| Tämä kuva on kaikkien kasvilajien seoksesta. |
 |
| Noin 10 m pituiselta kaistaleelta niitetty näyte. |
Videolla Marko Rantanen niittää puna-apila-heinäkasviseosta.
Teksti ja kuvat: Kaisa Kuoppala, Luke
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti